Oulaisten demarit

Blogi

Jouko Lauronen 2012-02-01 16:20:35

Nyt on pieni tauko äänestämisessä ennen varsinaista presidentin valintaa Runebergin päivänä 5.2.2012. Toki ehdokkaat Haavisto ja Niinistö kamppailevat viimeisistäkin äänistä.

Kahta ehdokasta verrattaessa Haavisto on allekirjoittaneelle täysin outo lintu. Hyvä on puhumaan ja varmaan laulaakin osaa. Vaaleja varten luotu propaganda ja kerrottu arvomaailma ei ole vakuuttanut ainakaan minua.

Niinistö on politiikassa tutumpi kasvo. Hän on johdonmukaisesti pyrkinyt toimimaan oikeistopuolueessaan vasemmistolaisesti, ainakin enemmän kuin kelkasta pudonnut demariehdokas Lipponen.
Toki edellisissä vaaleissa otettu rooli (Työväen presidentti) saattaa vaikuttaa ja tulla bumerangina takaisin.

Siinäpä äänestäjillä ongelma, kumpi valita. Numeropelissä Niinistö pärjää, onhan 6 kolme kertaa 2. Itse olen jo äänestänyt, joten enpä osaa enempiä neuvoja kenellekään antaa ;-)

T. JL

Jari Palola 2008-10-23 00:54:20

Huolehditaan toisistamme.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansalaisten kannalta kunnallisten palveluiden
ydintä. Myös suuri osa yhteisistä verovaroista käytetään juuri sosiaali- ja terveystoimessa, jotta kuntalaiset pysyvät terveinä ja saavat hyvän hoidon sairastuessaan, lapsilla on turvallinen ja laadukas päivähoito ja vanhuksille on
turvattu eri elämäntilanteissa heidän tarvitsemansa hoito ja palvelut.

Huolehditaan, että vaikka raha on tiukalla, säilytetään hyvät päivystyspalvelut
Oulaisissa.

Huolehditaan , että ammattitaitoinen hoitohenkilökunta saa pitää työpaikkansa ja
näin taataan kaikille hyvä, turvallinen laadukas hoito ilman että jonotusajat venyvät kohtuuttomiksi.
Huolehditaan vanhuksista, tätä on omaishoidontuki, joka pienenä eleenä tuo
säästöjä kunnan kassaan. Vanhukset pärjäävät kotona pitempään.

Jari Männikkö 2008-10-12 22:12:16

Kunnallisvaalit lähestyvät!

Kuntavaalit ovat jo lähellä ja kampanjat eri puolueilla täydessä vauhdissa. Mainokset eri tiedotusvälineissä pursuavat toinen toistaan hienoimpia ja parempia lupauksia paremmasta huomisesta. Kun luvataan kaikille jotain ja ollaan kaikkien kavereita, saadaan äkkiä sekava kuva poliittisesta linjasta ja asioiden hoitamisesta.

Mainoshömppä pyörii ainakin valtakunnan tasolla ennätysmäisesti ja näyttääkin,
että kenellä on eniten liksaa mainostaa ja luoda positiivisia mielikuvia, pärjäävät parhaiten.

Selviä eroavaisuuksia eri ryhmien varsinaisessa toiminnassa ja ajattelutavoissa löytyy. Valtakunnan tasolla porvarillisen ajatusmaailman tavoitteena on häivyttää näkemyseroja eri puolueiden kesken ennen vaaleja ja puhua hienosti välittämisestä, kodista, yhteisöllisyydestä jne... Vaalien jälkeen voidaan sitten jo ”takki” kääntää ja unohtaa lupaukset.

Kuntapolitiikkaa ja päätöksentekoa seuratessa puolueiden ja ryhmien välillä löytyy myös toimintaeroja,tosin pienemmillä paikkakunnilla asiat ovat jonkun verran realistisemmalla tasolla. Mutta löytyy sieltäkin mielenkiintoisia piirteitä, äänestellään ensin ristiin rastiin ja välillä omaa kantaa vaihdellen
tietämättä omaa mielipidettä asiasta. Kuntapolitiikka on kuitenkin mielestäni enemmän yhteisten asioiden hoitamista ja päätettyjen asioiden vastuun kantamista, eikä pelkkää poliittista toimintaa.

Seuratessa Oulaisten kaupungin päättäjien työskentelyä on moni asia hämmästyttänyt ja kun kuuntelee ympäristöstä kuuluvia ”soraääniä”, en nähtävästi ole ainoa, joka näin ajattelee.
Ensinnäkin Oulaisten ja lähikuntien yhteistyö on takkuillut pahemman kerran ja on erittäin linjatonta esim. kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Terveydenhuollon osalta pudottiin kyydistä kuin ”eno veneestä” eikä varmaan aikapulan takia vaan saamattomuuden takia. Yhteistyökumppanien puuttuessa saatiin purettua kuntayhtymä ja nyt ollaan väliaikaistilassa ja odotellaan, mihin seuraavaksi. Miksi sisäasiainministeriön 2005 asetetusta hankkeesta kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi ei tässä ajassa ole löydetty ja saatu yhteistyökumppaneita??

Myös toiminta teollisten työpaikkojen lisäämiseksi paikkakunnalle ja lähialueelle voisi olla aktiivisempaa. Oulaisissa isoimman työllistävän teollisen yrityksen toiminnan siirtyminen ulkomaille ja tehtaan sulkeminen ei paljon päättäjiä hetkauttanut, jos vertaa muihin vastaavanlaisiin tapauksiin
suomenniemellä muutaman viime vuoden aikana.

Joidenkin kaupunkien päättäjät ovat osanneet tuoda asiat ja vaatimukset julkisuuteen näyttävästi ja tekemällä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön, eri järjestöjen kanssa niin että niistä on ”poikinut” useiden miljoonien eurojen tukipaketti työllisyystilanteen kohentamiseen. Ehkä Oulaisten päättäjien olisi jatkossa aika ruveta rakentamaan ja luomaan tiiviimpää yhteistyöverkostoa valtakunnan päättäjiin ja tiivistää yhteistyötä eri järjestöjen ja työvoimaviranomaisten kanssa alueella näkyvämmin työllisyyden parantamiseksi. Edellä mainitun asian takia yhä suurempi joukko joutuu hakemaan leipänsä ulkopaikkakunnilta ja yksi keino tukea näitä ihmisiä kaupungin puolesta olisi palauttaa työmatka-avustukset ulkopaikkakunnilla työssä käyville.

Nyt kun vaalit lähestyvät, niin äänestäjien kannattaa olla tarkkana ja katsoa muutakin kuin vaalimainosten iskulauseita. Voi myös miettiä ja kelata muutaman vuoden taaksepäin, mitä on saatu aikaiseksi ja ketä on ollut päättämässä mitäkin. On paljon uusia ja ”vanhoja” ehdokkaita, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan uusia haasteita, toivottavasti paremmalla yhteistyömenestyksellä ja avoimella asenteella kuntalaisten tarpeita kuunnellen.

Toivon, että mahdollisimman moni kuntalainen lähtee uurnille ja varsinkin nuoret ensikertalaiset rohkeasti mukaan vaikuttamaan, tosin lautakuntien määrää vähentämällä vaikuttajien määräkin supistuu. Kaikesta huolimatta toivotan kaikille hyvää loppusyksyä ja äänestysintoa.

Jari Männikkö
pääluottamusmies, Metalliliiton valtuuston jäsen, Sdp:n kuntavaaliehdokas

Hannu Rautiola 2008-10-08 22:05:02

Itsenäinen vai yhtenäinen

Itsenäisyys herättää aina voimakkaita tunteita, koska sotiemme veteraanit taistelivat sen Suomelle ja meille jälkipolville. Itsenäisyys on koskettanut meitä jokaista ja turvannut meidän hyvinvointimme näihin päiviin asti.

Edellisen kerran itsenäisyys nousi keskusteluun Euroopan unionin perustamisvaiheessa. Pelättiin itsenäisyyden menettämistä, kun liityttiin tuohon pelottavaan unioniin. Haluttiin viestittää, että Suomi häviää suureen Eurooppaan. Toisin kävi, Suomi on edelleen Suomi yhtenäisessä Euroopassa.

Tällä hetkellä käydään varsin tunnepitoista keskustelua kuntakentässä. Itsenäisyyttä perustellaan intohimoisesti. Halutaan säilyttää itsemäärääminen omien äänestäjien asioissa., vaikka nykyinen itsemäärääminen on saattanut kuntatalouksia vararikon partaalle. Se on itsenäisyyden hinta tänään.

Kuntalaisille itsenäisyys on saanut uuden sisällön. Aikaisemmin sen merkitys on ollut turvata kuntalaisten peruspalvelut. Nyt merkitys on saanut uuden sisällön, turvata poliittisten päättäjien ja vallankäyttäjien asema jatkossakin. Toiseksi on jäänyt kuntalaisten palvelujen ja hyvinvoinnin turvaaminen. On luovuttu kuntaorganisaation alkuperäisestä tavoitteesta palvella kuntalaisia ja turvata heille peruspalvelut.

Nyt viimeistään on yhtenäisyyden aika. Läänin eteläisellä alueella viritellään keskustelua laajemmasta yhtenäisestä riittävänkokoisesta uudesta kunnasta, jonka perustamisen näkisin monien ongelmien ratkaisun kannalta tärkeänä. Mielestäni tämä mahdollisuus on selvitettävä pian.

Tavoitteena yhtenäinen tulevaisuus

Hannu Rautiola kuntapäättäjä

Kauko Saastamoinen 2008-09-29 23:23:42

Oulainen maaliskuu 2008
Henkilöstön edustajan lausunto

Kunta- ja Palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §;n mukaiselle Oulaisten kaupunkia koskevalle arviointiryhmälle.

Arviointiryhmän työn ollessa vasta alussa varsinaisia toimenpidesuunnitelmia ole vielä laadittu. Tämä lausunto on lähinnä yleisluonteinen näkemys siitä, mikä henkilöstön tila on nyt, ja mikä sen asema tulisi olla tulevaisuudessa, ja pitää sisällään joitain toimenpide-ehdotuksia ja näkemyksiä, jotta sillä olisi merkitystä kaupungin palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen ja saatavuuteen, ja sitä kautta sen merkittävää vaikutusta myös kaupungin talouteen.

Käsite Kriisikunta, ja kuntamme joutuminen selvitystilaan, on aiheuttanut henkilöstössä huomattavia pelkotiloja siitä, mikä on henkilöstön asema tulevaisuudessa. Toimenpiteet, joita on tehty vuoden 2008 talousarvion yhteydessä ja jotka koskivat henkilöstömenojen leikkauksia, ovat omalta osaltaan korostaneet näitä pelkotiloja.

Henkilöstön keskuudessa yleisesti, myös viranhaltijoiden keskuudessa, on käsitys siitä, että poliittinen päätöksenteko ja myös henkilöstöpolitiikka on puutteellista ja toiminta on lähinnä palokuntaperiaatteella toimivaa. Tämän ovat todenneet itse henkilöstösihteeri ja työsuojelupäällikkö, jotka toimivat ja hoitavat näitä tehtäviä sivuvirkatoimina. Aika ei riitä tehokkaaseen toimintaan.

Henkilöstön hyvinvoinnin, osaamisen ja työmotivaation turvaaminen kaikella tasolla on nyt ja tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeää ja tämä tarkoittaa myös esimiestason osaamista ja jaksamista.
Henkilöstön huomattava sairastavuus voidaan hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja johtamisella saada siedettävälle tasolle. Tällä hetkellä se on aivan liian suuri: vuoden 2006 sairaspoissaolot pitävät sisällään 8164 sairauspäivää eli 19,7 työpäivän menetystä koko henkilöstön osalle vuodessa, joten niiden taloudellinen merkitys on huomattava.

Toimenpiteet yllä kuvatun tilan korjaamiseksi olisi päätoimisen henkilöstö/työsuojelupäällikön viran perustaminen ja sitä kautta tehokkaan henkilöstöpolitiikan luominen.

Yleinen käsitys poliittisella tasolla tuntuu olevan se, että aina kun talousarvioita laaditaan tuleville vuosille, talous saadaan kuntoon vain henkilöstömenojen vähentämisen kautta, ja tällainen käsitys on myös jollain tasolla näkyvissä nyt selvitystilassa ollessamme. Tästä olen täysin eri mieltä; näin ei tilannetta korjata, sillä vaikutus on hyvin lyhytaikainen ja palveluita heikentävä. On myös huomioitava henkilöstön ikärakenne, keski-ikä on 47 vuotta ja 8 kuukautta vuoden 2006 lopulla. Näin ollen lähivuosien eläkkeelle siirtyvän henkilöstön määrä on merkittävä, ja siinä yhteydessä tulee organisaatiorakennetta tarkastella uudelleen. Täten tulee selvittää mahdollisen rahallisen tuen kautta ennenaikaisesti eläkkeelle siirtyvien määrää. Ja näin vapautuville paikoille rekrytoida uutta, nuorta ja ammattitaitoista henkilöstöä kuntalaisten palvelutarjonnan turvaamiseksi.

PARAS - hanke, eli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestely, on meidän alueella kohdannut suuria vaikeuksia. Siihen liittyvä toimenpide, eli terveyskeskuksen kuntayhtymän purkaminen, on herättänyt suuria toiveita kustannustason laskemiseksi terveysmenoissa kokomaan keskiarvoon ja sitä kautta sen vaikutusta kaupungin talouteen. Itse suhtaudun tähän tietyllä varauksella, sillä jos Oulaisten seudun tilastollinen kansansairauksien summaindeksi on 145 ja kokomaan keskiarvoindeksiluku on 100 - niin miten on mahdollista saada kustannukset maan keskiarvoon?
Toki ymmärrän, että uudella ja tehokkaalla toiminnalla ja yhteistyöllä voidaan kustannuksia alentaa, mutta se että onko se riittävää, jää nähtäväksi lähitulevaisuudessa.

Kauko Saastamoinen
JHL:n Pääluottamusmies
Arviointiryhmän jäsen
Oulaisten Kaupunki

Arja Maija Stenroth 2008-09-16 20:55:35

MISSÄ OULAISTEN SUUNTA?

Sisäasiainministeriö on asettanut hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi toukokuussa 2005. Asiasta on säädetty laki ja kunnilta on pyydetty selvitykset palvelujen järjestämisestä elokuun 2007 loppuun mennessä. Lähialueillamme on tehty peruspalveluiden tuottamisesta sopimuksia Nivalan, Ylivieskan, Sievin ja Alavieskan välillä (Kallio), Haapajärven, Pyhäjärven, Reisjärven ja Kärsämäen välillä, terveyspalveluiden osalta Siikalatvalla (Haapavesi, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä ja Rantsila). Raahen seudun kunnat tekevät töitään omassa kuntayhtymässään, johon lähinaapureista kuuluu Pyhäjoki ja nyt Vihanti on päättänyt terveyspalveluidensa tuottajaksi Raahen seudun. Merijärvi on päättänyt ostaa palvelunsa Kalajoelta

Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (Oulainen, Vihanti, Merijärvi) siis purkautuu ja kuntayhtymän omaisuus ja henkilöstö jaetaan kolmen kunnan kesken omistusosuuksien suhteessa. Näin ei olisi tapahtunut, mikäli terveyskeskuksen toiminnot olisi voitu hallitusti ja kokonaisuudessaan yhdistää suuremmaksi kokonaisuudeksi solmimalla sopimuksia naapurikuntien kanssa. Lain mukaiset asukasmäärävaatimukset ovat terveydenhuollon osalta 20.000 as ja ympäristöterveydenhuollon osalta 60.000 as. Terveyskeskus on alueen asukkaiden mielestä tarjonnut hyvät palvelut sekä avoterveydenhuollon, mielenterveystyön, hammashuollon, vuodeosaston että ympäristöterveydenhuollon osalta. Ympäristöterveydenhuolto käsittää eläinlääkintähuollon lisäksi yleisen ympäristövalvonnan kuten ympäristöluvat, kulutustavaroiden ja palveluiden tuotevalvonnan jne.

Kunta- ja palvelurakenneuudistamisen syynä on kuitenkin ollut kustannustason nousu ja maamme ikärakenteen vääristyminen niin että aivan lähitulevaisuudessa jokaista neljää työssäkäyvää kohden on pahimmillaan kuusi huollettavaa. On pakotettava kunnat suurempiin taloudellisempiin yksiköihin, jotta palvelut ja erityisesti erityispalvelut säilyisivät ja ne pystyttäisiin tuottamaan edes alueittain. On selvää että on tulossa palvelukeskuksia eikä jokaisella paikkakunnalla voida tarjota kaikkia niitä palveluja, mistä me tänään nautimme.

Tätä tarkoitusta varten olisi kuntien sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteiden täytynyt muuttua ja yhteistyötahoja etsiä jo vuosia taaksepäin. Olisi pitänyt olla mukana alueella vaikuttaneissa kehittämishankkeissa. Koska Oulaisissa rakenteet ovat olleet lähes muuttumattomat, kuntayhtymän purkaantumisen myötä joudutaan tekemään lähes hätäratkaisuja yhteistyökumppaneiden puuttuessa.

Missä siis on kumppaneita? Niitä voidaan etsiä katsomalla Siikalatvan, Raahen ja Ylivieskan seutukunnan, mihin Oulainen, Merijärvi ja Kalajokikin kuuluvat, suuntaan. Raahen alueella on ”aluesairaala” kuten Oulaisissakin, mikä estänee yhteistyökuvioiden muodostamisen sille suunnalle. Oulaskangas ympärillä olevine palveluineen ja koulutusyksikköineen on tärkeä osa aluetta satoine työpaikkoineen ja tarvitsee tukijalkoja ja niitä on muiden naapurikuntien lisäksi nimenomaan Ylivieskan seutukunnan alueella. Siikalatvan kanssa on käyty virallisia neuvotteluja sekä Oulaisten että Vihannin taholta, eivätkä ne tietääkseni ole edenneet neuvottelukumppaneita tyydyttäviin lopputuloksiin.

Mitä on sitten tapahtumassa kuntakentässä. Vuoden 2009 alusta toteutuu 32 kuntaliitosta, joiden yhteydessä Suomesta katoaa 67 kuntaa. Suunta on siis selvä eikä alle 20.000 asukkaan kunnilla tulevaisuudessa ole selviytymisen mahdollisuuksia. Ensi vuoden alussa on alueellamme tiedossa vain Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kuntaliitos. V. 2010 yhdistyvät Kalajoki ja Himanka. Kuntayhtymävalmisteluja käytäneen myös Haapajärven, Pyhäjärven, Reisjärven ja Kärsämäen välillä.
Valtiovallan tarkoitus lienee ollut, että peruspalvelualueista muodostuu jollakin aikajänteellä myös kuntaliittymiä. Jos kunta ja palvelualue on sama, voitaneen myös kunnan ja sen asukkaiden kannalta puhua järkevistä ratkaisuista. Lain tarkoituksena on palvelujen saatavuuden perusoikeus ja yhdenvertaisuus sekä kunnan asukkaiden vaikuttamismahdollisuus.

En voi mitenkään olla päätymättä siihen ajatukseen, että nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat myös mahdollisiin tuleviin kuntaliitosratkaisuihin. Oulaisten osalta terveyspalveluiden ostaminen sairaanhoitopiiriltä ei ole lopullinen ratkaisu ja sekä terveyspalveluiden, sosiaalipalveluiden että ympäristöterveydenhuollon osalta tulee löytyä yhteinen suunta, mitä suuntaa jokainen voi puntaroida edellä olevan perusteella. Meitä yksinolijoita ei ole enää monta ja mikäli emme itse tiedä suuntaa, se ratkaistaan valtiovallan taholta niiden päätösten perusteella, mitä me kunnassa olemme tehneet. Näiden kysymysten äärellä voi vielä miettiä sitäkin, neuvottelevatko kaikkia kuntalaisia koskevista suuntakysymyksistä yksittäiset viranhaltijat vai vaaleilla valitut edustajamme ja kuntien johtavat viranhaltijat yhteisesti sovittujen ja neuvoteltujen päätösten perusteella.

Arja Maija Stenroth